Elämä jatkuu pentujenkin jälkeen… Vaikkakin aika paljon rauhallisempana
Geishan eli Kepan kanssa ollaan ehditty käymään jo eläinlääkärin päivystyksessäkin, kun sairastui ihan kamalaan vatsatautiin! Mikään ei pysynyt sisällä vaan kaikki tuli ulos ensin ripulina ja sitten oksennuksena.
Oli sekin päivä. Olin toimistolla töissä. Nuuska tuli kotiin ja katsoi, että ohhoh, onpas ripulia pitkin lattioita ja hoiti koirat kuten on sovittu, eli antoi Kepalle ruuan. Minä tulin kotiin joskus klo 17 maissa, siinä vaiheessa Kepa oli vielä ihan pirteä tyttö. Klo 18 alkoi Kepa kuitenkin oksentamaan rajusti…Yritin saada sille ruiskulla suuhun Canicur-vesi-sekoitusta ja sainkin, mutta kaikki tuli heti oksennuksena ulos. Sama myös nutriplussan kanssa ja kohta Kepa olikin jo ihan vetelä. Eihän se jaksanut enää edes istua
Soitto päivystykseen ja saimme ajan n. 1,5 tunnin päästä. Eli äkkiä vaan piti tehdä ne hommat, mitä piti, eli ensin 2 kpl hevosia laitumelta tarhaan. Hevosethan tietysti olivat toisessa päässä laidunta ja ei kun hae ne sieltä… Sitten olisi pitänyt hakea ladolta heinää, onneksi Nuuska lupasi ne hakea.
Kun Capu ja Lotti olivat tarhassa, päätti Capu sitten riehua Allan-pnille ja potkaisi etusellaan tarhan aitalaudan ja sähkölangan poikki. Äkkiä vaan laudanpätkä tarhasta pois ja lankaa kerimään maasta ja korjaamaan sitä.
No, seuraavaksi pika-pikaa vessaan… Ja meidän vessanpöntön vetonappi siinä sitten hajosi… Mietin jo, että varmaan sitten ajan kolarin tai jotain matkalla, kun mikään ei pysy ehjänä tänään.
Pävystyksen pihalla perutin sitten Hiacen roska-astaa päin, joka oli tolpassa kiinni… Ensin katsoin, ettei siihen mitään vammaa tullut mutta myöhemmin nuuska huomasi, että takakontin luukku on montulla.
Kepalle annettiin päivystyksessä 200 lm nestettä nahan alle ja se sai myös pahoinvointilääkettä, jota saimme myös mukaan kotiin.
Oksentelu onneksi loppui siihen, 1 ripulikalla tuli autossa kuljetusboxiin, onneksi oltiin jo melkein kotona, haju oli ihan kamala.
Kaiken kaikkiaan meni varmaan 3-4 päivää, ennen kuin Kepa oli ihan kunnossa eli aika kova tauti.

Kepa

Loli on ihan kamalassa murkku-iässä ja kuria on kyllä nyt tarvittu. Meidän lepsu koirankäsittelytapa taitaa nyt muuttua Lolin takia, on sillä niin kova uhma. Olen joutunut ”selättämään” sen monta kertaa, kun muu ei auta. Sanin päälle se menee välillä ihan hulluna ja olemmekin joutuneet pitämään niitä erossa. Toisaalta taas välillä ei ole mitään ongelmaa. Loli onkin nyt pääasiassa elellyt Kassun kanssa ja Sani ja Kepa ovat olleet keskenään. Kepaa olen kyllä pitänyt myös Lolin kanssa ja jopa Sämpylän kanssa  Ja tietysti myös Kassu, Sani ja Kepa ovat välillä yhdessä, että Kepa tottuisi kaikkiin. Mutta onhan tämä vähän tällaista ”pyörittelyä”, toivon mukaan tilanne rauhoittuu pikku hiljaa.
Muutenhan tuo Loli on aivan mahtava tapaus, se on kuin palveluskoira! Olen sen kanssa käynyt aika paljon esim. sienimietsällä (sienisaalis tosin on ollut aika vähäinen, kun en tunnista kuin muutaman sienilajin), Loli liikkuu koko ajan ihan siinä lähellä ja on kuulolla ja tulee luokse heti, kun pyydän jne. Sen kanssa on tosi kiva liikkua tuolla, kun ei tarvitse ihmetellä, mihin se nyt jäi tai minne se nyt meni.

Loli

En koskaan ole osallistunut työpaikkani huvitoimikunnan järjestämiin tapahtumiin mutta nyt päätin osallistua. Tarkoitus oli lähteä seilaamaan Koski-laivalla kolmeksi tunniksi Kallavedelle. Laiva on sama, jolla Kiti oli töissä koko kesän. Tilaisuus oli avec ja Nuuska piti lähteä mukaan. Mutta, kuten arvata saattaa, Nuuska oli tosi kipeänä ja mullakin kamala oli, olin varma, että olen tulossa kipeäksi. En tullut kipeäksi, vaikka koko päivän oli ihan hirveät lihas-, nivel- ja IHOkivut, päätä särki, kurkku oli kipeä jne. Seuraava päivä oli ihan ok olo ja sitten taas tosi kipeä olo… Ja syykin taisi selvitä näihin kamaliin olotiloihin; Olen ko. päivinä hakenut kuivaa heinää ladosta ja sehän aina vähän pölyää… Ja aina heinän haun jälkeen olo on ollut tosi huono, eli taidan olla allerginen heinän pölylle (hometta?)
Heinät toki kastelen huolella, ennen kuin annan niitä hevosille, eli ne eivät ole saaneet minkäänlaisia oireita heinistä, eikä ne toki edes pölyä normaalia enempää.
Niin, omat hevoset ovat jo siirtyneet laitumelta pihaan, syksy on siis saapunut, 2 ruunaa laitumelle on omistajalta ”unohtunut” mutta siitä sitten enemmän toisessa päivityksessä.

Syksyn satoa, ihan hirveän makuisia oman puun omenoita!

Satoa lantalasta